Kirjoittanut Esa Saarelainen27.10.2015

Koti, uskonto ja isänmaa

person

Esa Saarelainen
KTM

Nykysisissä sodissa on erityispiirteenä se, että sodan osapuolina ei ole valtioita vaan järjestöjä ja verkostoja tai joukkoja, joita kukaan ei tunnusta omikseen. Tämä on osa laajempaa megatrendiä, joka näkyy voimakkaasti suomalaisessa arjessa. Kyseessä on ihmisten vieraantuminen erilaisista instituutioista, kuten valtio. Termiä "instituutio" käytetään usein kuvaamaan yhteiskunnalle tärkeitä ja vakiintuneita tapoja sekä käyttäytymismalleja, mutta myös nimenomaisia hallituksen ja julkisen vallan organisaatioita (Wikipedia). Miten instituutioiden mureneminen näkyy suomessa?

Aikaisemmin kolme suomalaisuuden kivijalkaa olivat koti, uskonto ja isänmaa. Kodin aseman muuttumista voidaan tarkastella esimerkiksi avioliitto instituution kautta. Avioliittoja solmittiin 2014 25% vähemmän kuin 30 vuotta aikaisemmin. Vastaavasti erojen määrä kasvoi samassa ajassa 100%. Suurin osa avioliitoista solmitaan tänä päivänä siviilivihkimisinä. Uskonto on kokenut kovia viimeisen vuosikymmenen aikana jos mittarina käytetään kirkkoon kuulumista. Vuonna 2014 kirkosta erosi 78.300 henkilöä ja kirkkoon liittyi 15.701 henkilöä. Eron syinä ovat olleet tutkimusten mukaan uskon ja hengellisyyden merkitsemättömyys, halu irrottautua instituutioista tai kirkollisverossa säästäminen. Isänmaakin on kokenut kolauksen jos sitä tarkastellaan halua toimia isänmaan puolustajana. Vuonna 2014 aseistakieltäytyjiä oli 2.500 ja parina viime vuotena on reserviläiskieltäytyminen ollut suosiossa. Samaan aikaan suomalaisia on kyllä lähtenyt sotimaan jonkun muun valtion tai ryhmittymän puolesta.

Jotkut suuryritykset ja toimialat ovat hankkineet instituution kaltaisen aseman talouselämässä. Instituutioiden vierastaminen näkyy monilla toimialoilla. Vahvan vaikutusvallan aikoinaan hankkinut lehdistö on saanut kokea instituution järkkyvän, kun tilaaja- ja lukijamäärät ovat laskeneet vuodesta toiseen. Elintarviketeollisuudessa toimialan jättiläiset seuraavat varmasti mielenkiinnolla lähi- ja luomuruoan kysynnän kehitystä. Kaupan alalla on Lidl uutena toimijana saanut todennäköisesti hyötyä siitä, että alaa ovat pitkään hallinneet kaksi jättiläistä.

Ihmiset haluavat entistä enemmän valinnan vapautta siinä mihin he kuuluvat, miten he haluavat ottaa vastaan informaatiota ja miten he kuluttavat. Aikaisemmin automaattisena pidettyjä asioita, kuten kirkkoon kuuluminen, lehtien tilaaminen ja teollisuuden tuottamien elintarvikkeiden ostaminen ei haluta enää tehdä.Päätökset ja valinnat halutaan tehdä itse ja oman aikataulun mukaisesti.

Suuriksi kasvaneilla, instituutioita muistuttavilla toimijoilla tulee olemaan isoja haasteita kuluttajakansalaisten arvostaessa entistä enemmän valinnan vapautta myös ostokäyttäytymisessä. Kuluttamisella halutaan luoda omaa identiteettiä ja se vaikuttaa ajankäyttöön, ostokanaviin sekä tuotteiden ja palvelujen valintaan. Miten iso vakiintunut toimija saadaan tuntumaan pieneltä, läheiseltä ja sympaattiselta?

- Esa Saarelainen